Toinen puolustelee itseään keskustelussa näkemättä ongelmaa, miten toimin?

Jos pystymme pitämään omat hermomme kasassa ja suhtautumaan järkevästi toisen toimintaan, vaikka se olisi mielestämme lapsellistakin, voimme vaikuttaa keskustelun lopputulokseen. Mutta jos menetämme malttimme, synnytämme vain lisää ongelmia.

Monesti haastavissa keskusteluissa toisen tapa suhtautua, ehkä puolustautua, johtaa siihen, että keskustelu harhautuu pois alkuperäisestä aiheesta. Voi käydä niin, että lopulta ollaan tilanteessa, joka on vaikea ja on herättänyt molemmin puolin vahvoja tunteita. Ehkä tilanne on muuttunut jopa riidaksi asti, mutta itse alkuperäistä ongelmaa ei ole vielä päästy käsittelemään.

Mitä tämmöisessä tilanteessa sitten kannattaa tehdä ja mihin pitää kiinnittää huomio, jotta keskustelun lopputulos voisi olla parempi?

Jos tiedät, että keskustelu herättää vahvoja tunteita ja aihe on sinulle herkkä, etkä usko pystyväsi pitämään tunteitasi kurissa, olisi hyvä purkaa nämä tunteet jonkun toisen henkilön kanssa keskustellen ennen varsinaista keskustelua.Tällä ei tarkoiteta tietenkään sitä, että juoruiltaisiin asiasta, tai yritettäisiin saada joku toinen henkilö meidän puolellemme. Tällainen toiminta voi synnyttää uusia haastavia tilanteita, varsinkin työyhteisössä tai tiimeissä, eikä toisen selän takana puhuminen ole koskaan hyväksi. Sen sijaan tarkoituksena on purkaa omia tunteita esimerkiksi nimettömänä jonkun luotettavan henkilön kanssa, jolloin ne eivät niin helposti aktivoituisi keskustelutilanteessa.


Jos pystymme pitämään omat hermomme kasassa ja suhtautumaan järkevästi toisen toimintaan, vaikka se olisi lapsellistakin, voimme vaikuttaa keskustelun lopputulokseen. Mutta jos menetämme malttimme, synnytämme vain lisää ongelmia.

Valmistaudu tilanteeseen

Tämä tarkoittaa, että ymmärrämme ja olemme selvillä siitä, mikä tilanteessa on meille tärkeää ja miksi. Jos olemme hukassa siitä, mistä todella keskustellaan, emme voi vaikuttaa lopputulokseen tavalla, joka tuo ratkaisuja. Jos toinen henkilö puolustautuu tai syyttää meitä, on tärkeää pysyä siinä, mikä keskustelun suhteen on oikeasti oleellista. Jos esimerkiksi sinua syytetään jostain omasta toiminnastasi, omien virheiden kieltäminen tai peittely ei ole ratkaisu. Sen sijaan voimme sanoa, että olemme pahoillamme toisen kokemasta, ja haluamme käsitellä asian myöhemmin, kunhan nyt käsillä oleva aihe on käsitelty.

Kun kohtaamme vastustusta tai puolustautumista, on tärkeää pysyä käsiteltävän asian äärellä.

Jos toinen henkilö ei halua käsitellä ongelmaa, se on saatava puheeksi, sillä vastustaminen voi olla merkki siitä, että ongelmaa ei haluta tunnustaa tai käsitellä. Yksi tehokas tapa opetella toimimaan paremmin haastavissa tilanteissa on "roolipelata" tilanteita ystävien tai vaikkapa valmentajan kanssa tai harjoitella mielikuvaharjoitteita.


Näin voimme kehittää toimintaamme ja varautua vastaaviin tilanteisiin tulevaisuudessa. Reflektointi ja tilanteiden läpikäyminen mielessä auttavat meitä kehittymään ja välttämään samat virheet uudestaan.


Harjoittelu saattaa kuulostaa huvittavalta, mutta kun tilanteet ovat käsillä, emme nouse odotustemme tasolle. Sen sijaan tipumme valmistautumisemme tasolle. On myös hyvä muistaa, että ei meidän osamme ole täydellisiä olla. Jokainen meistä epäonnistuu välillä. Täydellisyyden tavoittelua tärkeämpää on oppia ja kasvaa.

Elias Hämäläinen

Kirjoittaja on kasvusta, stressinhallinnasta ja vuorovaikutuksesta kirjoittava tiimivalmentaja, sertifioitu stressinhallintavalmentaja ja tiimijohtamisen tradenomi (AMK).

Mikä on stressinhallintavalmennus?

Haluatko vaihtaa kurssia arjessasi, palauttaa hallinnan tunteen ja käsitellä stressiä taitavammin?