Opi toimivat tavat palautumiseen ja stressinhallintaan
Stressinhallintavalmennus: Työkalut jaksamiseen
ja stressinhallintaan
Rakenna tasapainoa kiireen keskelle
Saat käytännönläheisiä pitkäjänteisiä työkaluja, jotka auttavat tasapainottamaan työn, vapaa-ajan ja levon. Tämä ei ole nopea temppuratkaisu, vaan sijoitus pitkän aikavälin hyvinvointiisi ja jaksamiseesi.
Vahvemmat ihmissuhteet ja parempi vuorovaikutus
Kun osaat vaikuttaa stressitasoihisi, pystyt käsittelemään vuorovaikutustilanteita rauhallisemmin ja rakentavammin. Opit huomaamaan, miten stressi vaikuttaa viestintääsi ja vuorovaikutukseesi, ja löydät keinoja parantaa ihmissuhteitasi niin työelämässä kuin kotona.
Hallitset stressiä tehokkaammin ja palautumisesi paranee
Saat konkreettiset työkalut,joilla hallita stressin vaikutuksia ja oireita arjessa ja vapaa-ajalla. Opit tunnistamaan kuormittavat tilanteet ajoissa ja palautumaan tehokkaasti.
Mind Coach® Certified Trainer
-stressinhallintavalmentaja. Käytän valmennuksissani iPREP- menetelmää, joka on alkujaan kehitetty poliisin erikoisyksikön käyttöön. Sertifikaatilla ja menetelmällä on vahva ja kansainvälinen tieteellinen näyttö.
Jos koet, että elämässäsi on liikaa tehtäviä sekä töissä että vapaa-ajalla, on todennäköistä, että olet stressaantunut. Ajan mittaan saatat alkaa ajattelemaan, että kaiken tuntuminen kaaokselta ja ahdistavalta on normaalia.
Erityisesti pitkittyneessä stressissä voimavarat kohdata haasteita ja vaatimuksia ovat pienet. Tilapäinen, lyhytkestoinen stressi kuuluu elämään. Kyseessä on luonnollinen ja normaali reaktio sopeutumista vaativaan tilanteeseen. On kuitenkin tärkeää tunnistaa ja puuttua stressiin ajoissa. Tämä mahdollistaa pidempiaikaisen stressin ennaltaehkäiyn.
Stressin yleisiä fyysisiä oireita voivat olla:
Jatkuva ja liiallinen arjen stressi laskee merkittävästi kokemusta mielekkäästä elämästä. Onneksemme me pystymme tekemään asian eteen jopa enemmän, mitä usein suostume uskomaan.
Kun opimme säätämään kehomme vireystilaa, hermostoamme ja suuntaamaan huomiomme oikein, koettu stressi laskee ja pystymme valitsemaan viisaammin.
Pystymme olemaan läsnä niissä arjen tärkeissä hetkissä, jotka stressaantuneina ohitamme vatvoen mielessämme kaikkea sitä, joka kulloinkin stressaa. Vatvomisen huono puoli on se, että se ei auta meitä millään tavalla käsillä olevan ongelman suhteen. Usein se vain lisää painoa jo kokemaamme stressiin.
Kenelle valmennukset ovat?
Haluatko pysyä rauhallisena jännittävissä ja stressaavissa arjen tilanteissa?
Valmennus auttaa sinua:
Haluatko rakentaa tiimistäsi huippuyksikön ilman stressin luhistavaa vaikutusta?
Valmennus antaa tiimeillesi työkalut:
VAIKUTTAAKO STRESSI TAPAAN KOHDATA IHMISIÄ TYÖPAIKALLASI?
Se, että stressaantuneena ei toimi optimaalisella tavalla ei tee kenestäkään huonoa. Stressi vaikuttaa meihin jokaiseen, eikä kukaan ole sen yläpuolella. Mikä parasta, voimme kehittää stressinhallinnan taitoa, kuten mitä tahansa muutakin kompetenssia.
Parempi stressinhalinta auttaa sinua parantamaan vuorovaikutustaitojasi ja jaksamaan niin työssä kuin muillakin elämän osa-alueilla.
Parantamalla stressinhallintaa
Kun yksilöiden resilienssikyky vahvistuu ja stressinhallinnan taidot kasvavat, heijastuu se kaikkialle. Kun voimavaroja on käytettävissä enemmän, on arjesta helpompi nauttia. Sinulle se tarkoittaa arjen laadun- ja mielekkyyden kokemuksen vahvistumista.
Työnantajan näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että vaihtuvuus pienenee, työilmapiiri-, viihtyvyys- ja tehokkuus paranevat.
STRESSI LISÄÄ AGRESSIOTA
Itseään vahvistava kierre
Stressi vahvistaa meissä agressiivisuutta. Mitä enemmän ja kauemmin olemme stressaantuneita, sen helpommin agressio nousee pintaan.
Tulkitsemme helpommin neutraalit ilmeet, eleet ja sanat provosoiviksi. Lisäksi negatiiviset tunteet vahvistavat kokemaamme kuormitusta, jolloin kehä on valmis.
Oppiessamme tunnistamaan kuormitustamme ja vaikuttamaan koettuun stressiin, vahvistuu myös kyky käydä haastaviakin keskusteluja. Lisäksi kun emme tarpeettomasti tulkitse neutraaleita asioita negatiivisiksi, elämä on mukavampaa.
DDI:n tutkimus paljastaa:
14 % on jättänyt useamman työpaikan. Tämän lisäksi 32 % on vakavasti harkinnut vaihtavansa työtä samasta syystä.